Animecon 2015 eli voi sitä itkua

Heippa hei kaikille! Tuttikin täällä pitkästä aikaa kirjoittlee~ On ollut paljon kaikenlaisia kiireitä kuten kouluihin haku sekä Japanin matka, joiden takia blogin pito on jäänyt kokonaan sivuun. Nyt kuitenkin asiaa Animeconista! Pahoittelen heti näin alkuun kuvien katoa ;__;

Matkamme alkoi, kuten parina aikaisempana vuotena, perjantaina pc'n conbussilla. Matka oli tapansa mukaan oikein mukava, kiitos parhaan seuran! Matka kului nopeasti puhuen ihmisten kanssa, joita ei ollut nähnyt vähään aikaan~
Tänä vuonna bussi pysähtyi myös Rauhalahdessa, jossa me yövyime viikonlopun Chirukan ja Ruudan kanssa. Meillä oli siis neljän hengen mökki, joka oli juuri sopiva meille. Toki tilaa cosseille voisi olla aina lisää, mutta kenelläkään ei ollut erityisen isoa pukua mukana, joten selvisimme hyvin~

Lauantaina lähdimme matkaan niin, että ehtisimme conpaikalle kymmeneksi, jolloin alkoivat minun Ritan ja Chirukan työvuoro. Teimme kaikki kolme töitä cosplay mammoina. Homma oli aivan ihanaa taas kerran! Nautin kyseisestä hommasta aivan liikaa. Kaipa minulla on jokin halu auttaa muita ihmisiä ;3

Me mammat saimme ehkä ihanimmat perhospannat ikinä! Kuva pöllitty Chirukan twitteristä (@euphidori)

Jokatapauksessa, heti pääsytyämme paikanpäälle (jonne ehdimme nipin napin ajoissa) aloitimme työt, jotka kestivätkin kisojen loppun asti. En viitsi hirveän yksityiskohtaisesti mammailusta kertoa, jottei teksti veny kovin pitkäksi. Haluan sanoa ainakin sen verran, että meillä oli paras mahdollinen tiimi ja ihanimmat cosplayvastaava ja vara vastaava! Kaikki tekivät mielestäni hommansa oikein hyvin, itsekkin yritin tietenkin parhaimpani. Toivon kovin, että olin hyvä mamma ja että kisaajille jäi hyvä mieli kokemuksestaan! Kaikilla kisajilla oli aivan upeat puvut ja he hoitivat oman osuutensa kisasta oikein mallikkaasti. Onnea vielä kaikille sijoittuneille!

Cosplay bäkkäritiimin upea selfie joka on pöllitty twitter: @nabishark

Kisan päätyttyä pääsimme vapaalle lauantain osalta. Eipä me kyllä mitään erityistä tekemistä keksitty muuta kuin kavereille jutustelua. Lähdimmekin aika pian heseen syömään hiukan isommalla porukalla. Syömisen jälkeen lähdimmekin metsästämään aukiolevaa kauppaa ja löysimme torilta lapsille tarkoitetun vempaimen, jota oli pästävä kokeilemaan! Hetken leikittyämme palasimme takaisin kaupan metsästykseen. Löydettyämme kaupan ostimme hiukan syötävää illaksi ja aamuksi. Onnistuimme myös Ritan selän takana ostamaan mutakakun hänen syntymäpäiviensä kunniaksi!

Kaupassakäynnin jälkeen palasimme suoraan mökillemme, sillä olimme Chirukan ja Ruudan kanssa suunnitelleet yllärisynttärit Ritalle~ Olimme kaikki tuoneet hiukan herkkuja kotoa ja kun Rita kävi vessassa järjestelimme kaiken ja soitimme pari muuta kaveria asuntovaunultaan mökkiin. Rita ei ollut osannut odottaa mitään ja oli yllättynyt eli ylläri onnistui! Jonkin aikaa herkkuja syötyämme ja pelejä pelattuamme aloimme iltapuuhiin, jotta jaksaisi vielä sunnuntain conissa. Pääsimme nukkumaan siinä 01-02 aikaan.

Hesessä läskeilyä, kun pari kaveria ehti jo lähteä pöllitty @ ninnu_N twitteristä (huomatkaa kuinka kaikki kuvat otettu twitteristä :'D)

Sunnuntaina herätys joskus kahdeksan aikoihin ja eikun valmistautumaan päivään. Söimme hiukan aampalaa ja pakkasimme sekä laitoimme tietenkin naaman kntoon ja cossit päälle. Kun kaikki oli valmista, lähdimme conia päin. Conissa oli rehellisesti puhuen hiukkasen tylsää ilman töitä. Kokoajan mietti, mitäköhän nyt pitäisi tehdä ja yritti keksiä menoa. Saimme kuitenkin ajan kulumaan jutustelemalla tutuille ja kiertäen taidekujan. Päädyimme kuitenkin aina välillä bäkkärille vaikkei vuoro ollut vielä edes alkanut.


Kun viimein vuoromme alkoivat noin kaksi tuntia ennen kisaa (Ritalla sunnuntain vuoro oli 12-14 mutta hän jäi silti). Sunnuntaina meillä ei ollut ns. omia kisaajia, joista pitää huolta, olimme lähinnä paikalla auttavina käsinä, joten välillä tuli seisottua vain tyhjänpanttina paikoillaan. Kun kisaajat alkoivat valumaan bäkkärille, oli edes sen verran tekemistä kuin varmistaa heidän hyvinvointinsa.
Koska kyseessä oli esityskisa ja kaikilla oli ainakin yksi kaveri, jolta saada tukea, ei hirveästi ollut tsempattavaa. Pääsin kyllä tsemppaamaan yhtä ryhmää, joka meni ja voitti kunniamaininnan! Olisin mieluusti tsempannut enemmänkin ihmisiä, sillä tiedän sen jännityksen ennen kisaa ja haluaisin vain helpottaa muiden oloa. Toivon että minun tsemppailut auttoi hiukan edes joitain kisaajia.
Pääsin kisan aikana siivoamaan ja kasaamaan lavaa~ Oli todella jännää sillä pelkäsin, että laitan sen yhden ämpärin, jonka lavalle vein väärään paikkaan. Ilmeisesti se meni kuitenkin oikealle paikalle ja esitys sujui oikein hyvin. Kaikki esitykset oli hienoja, ainakin ne kohdat, jotka onnistuin näkemään. Kipaisin viimeisen esityksen aikana katsomoon sillä me mammat olimme saaneet luvan mennä se katsomaan~

Vielä yksi lauantain selfie vaikka ollaan jo sunnuntaissa. Tällä kertaa otettu omasta twitteristä (tämä olikin yksi harvoista kuvista joita tuli otettua)

Vasta siinä vaiheessa, kun pääsin katsomoon asti kolahti päähän se, kuinka finaalissa oli myös Ritan, minun ja yhden ystävämme tekemä video. Voi sitä jännistystä. Olin heti ensimmäisen videon jälkeen sitä mieltä, että haluan vain napata meidän videomme pois sieltä, sillä oma video on paljon huonompi kuin muut. Sillä sekunnilla, kun videomme alkutekstit tulivat näkyviin aloin itkeä. Minulla ei ole ikinä ollut samanlaista reaktiota mistään aikaisemmin. Minä oikein lysähdin penkillene ja jalat vispasivat täysiä. Huomasin myös, että Rita itki vieressäni. Itku vain paheni, kun kuuli että yleisö reagoi jotenkin videolle jopa kesken videon. Kun yleisö taputti videolle itkin jo vuolaasti, sillä joku oikeasti pitää asiasta johon on nähnyt vaivaa. Elin siinä uskossa, että kukaan ei edes tapttaisi ja kun videolle taputettiinkin, oi voi  Asiaan ei auttanut seuraava video. Kyseinen video oli jotain niin täydellistä. Lisäksi kappale, jota he videossa käyttivät nostattaa minulle aina tunteet pintaan ja se että he käyttivät vielä lempicoveriani biisistä, huhhuh! Kyseessähän oli siis voittaja video Say something.

Laitan tässä välissä meidän videomme katsottavaksi jos ketään kiinnostaa~
Ja muistakaa myös käydä äänestämässä omaa lempivideotanne täältä, äänestys on auki 20.7 saakka :'3

Heti viimeisen cmvn jälkeen kipitin kyyneleet vieläkin silmissä bäkkärille avuksi. Olin aivan varma, että meille ei mitään palkintoa videosta tulisi, koska kaikki muut videot olivat yksinkertaisesti niin hienoja. Kuuntelin kunniamaininnan perusteet ja mietin mikähän niistä muista videoista tämä oikein on ja sitten kuulen ryhmämme ja videon nimen. Ja taas alkoi itku, juuri kun olin saanut aikaisemman itkun loppumaan. Siitä sitten hoipertelin lavalle hämmennyksessä ja huomasin, että Rita itkee aivan hysteerisesti eturivissä eikä pääse edes ylös. Vastaanotin sitten kunniamaininnan ja nolona halasin kaikkia (mammojakin koska he ovat kavereita ja ihania ihmisiä). Voittajan olinkin jo arvannut aikaisemmin, joten se ei tullut yllätyksenä meikäläiselle. Siinä sitten yritin näyttää mahdollisimman ei tyhmältä kuvia varten (ja odotan niitä kauhulla sillä en itke kauniisti). Bäkkärillä itkua vain lisäsi mammojen onnittelut ja tuomarien kommentit. Ritakin pääsi siinä pian bäkkärille Chirukan kanssa ja koossa olikin itkubileet, kun lisäksi vielä vastaavamme kiitteli vara vastaavaa ja hänkin alkoi itkemään.

Bäkkärillä tuli vielä jutusteltua vielä esityskisassa kunniamaininnan saaneiden henkilöiden kanssa. Aikamme siellä ihmeteltyä lähdimme hiukan purkautumaan cosseista ennen bussille menoa. Bussia odotellessa bongasimme pari tuomaria ja uskalsimme pyytää heiltä hiukan palautetta. Se palaute mitä saimme silloin oli kyllä todella hyvä saada, jotta pystymme kehittymään tämän homman kanssa tulevaisudessa!

Paluumatka sujui hiukan koomaisena, sillä silmät olivat väsyneet kaiken itkun jälkeen. Matka meni tapansa mukaa nopeasti jutustellessa~ Kotiin päästyämme aika paljolti suoraan sänkyyn nukkumaan.

Coni oli yksi parhaista tähän mennessä puhtaasti seuran ja ihanimman työn takia. Pidin kovasti kisan kategorioista ja houkuttelisi ehkä tulevaisudessa itsekkin kokeilla kisaamista tällaisessa kisassa. Kiitokset kaikille vielä tähän loppuun. Erityset kiitokset Nezukurolle kun otti meidet töihin ja piti meistä niin hirmu hyvää huolta!

~Tutti

Niin paljon idoleita - Yukicon 2015

Moikka~

Yukicon on nyt ohi ja taas on aika kirjoittaa hiukan matkastanne.

Matkamme alkoi lauantai aamuna, ei liian aikaisin, sillä asumme lähellä Helsingin keskustaa ja matka Espooseen ei kestä kauaa. Olimme sopineet tapaamisen Degren kanssa 10.30, jotta saisimme häneltä Ritan lipun.Lipun saamisen jälkeen suuntasimme sisälle säätämään cossit loppuun. Juuri kun olimme saaneet cossit melkein kuntoon, ilmestyi Chiruka luoksemme ja meidän idoli-ryhmämme oli taas koossa~
  Olimme sopineet kuvaus sessiosta jossain vaihessa päivää Degren kanssa, kunhan hän vain ehättäisi tekniikkavastaavan hommiltaan. Kyseisestä syytä emme käyneet missään ohjelmissa, vaikka ohjelmakartassa olisi ollut pari kiinnostavaa ohjelmanumeroa. Odotellessa pyörimme ympäriinsä ja tapasimme niin hirmuisen ihania ihmisiä, jotka tulivat innoissaan pyytämään halia tai kuvaa sekä ehkä jopa hiukan jutustelemaan Love Livestä~! Emme tehneet mitään ihmeempiä ennen cosplay kisojen alkua lähinnä vain hengausta. Kuvailin kyllä hiukan paria kaveria mutta ei sen kummempaa.

Kuvan on ottanut madunjau

Kun alkoi olemaan kisan aika, ihmiset alkoivat taas jonottamaan, jota mietimme kovin sillä kaikillahan on paikkaliput, mitä turhia jonottaa? Ehkä conkansa joskus oppii sen faktan, että paikkalipulliseen ohjelmaan ei tarvitse jonottaa tai ainakin toivon, että ihmiset oppivat sen :'D Meidän porukka oli juuri sellaista sakkia, joka ei viihdy tungoksessa, joten odottelimme kisan alkua rauhassa sivummalla.
  Kisan viivästys oli todella harmillista, mutta virheitä sattuu kaikille. Kisa oli mielestäni oikein hieno ja kisaajia oli monia! Pidin kovasti monista esityksistä ja voittaja esitys oli kyllä se oma lempparini. Onnea kaikille sijoittuneille~! Pidin myös välishowsta ja sain taas vaihteen vuoksi hirvittävät intoilut itsekkin päästä esiintymään.

Kisan jälkeen siirryimme infoon odottelemaan, että mviolet vapautuisi vuorostaan ja pääsisi kuvailemaan meitä. Kuvaus sessio oli aika nopea, sillä valo ei ollut mitään parhainta mahdollista.
  Onneksi sentään osa kuvista (toivon mukaan) onnistui, sillä pidän henkilökohtaisesti näistä puvuista ihan hirmuisesti, ja meidän ryhmä on vain niin ihana ja odottelen jo conin ulkopuolella pidettävää shoottia~♥

Kävimme Chirukan kanssa kahdestään pyörähtämässä iltabileissä, mutta musiikki ei oikein meinannut napata, kunnes soitettiin enemmän anime musiikkia, jota jopa saattaa tunnistaa. Lähdimme suht ajoissa sillä meininki ei ollut mitä parhain, varsinkaan tanssiaisten iltabailujen jälkeen.

Tämänkin kuvan ottanut madunjau

Sunnuntaina minä lähdin ajoissa kohti Espoota, sillä minua odotti mamma hommat. Selvisin bussille asti oikein hyvin, mutta sitten tietenkin onnistuin ajamaan pysäkkini yli (en ollut aikaisemmin mennyt kyseisellä bussilla ja olen muutenkin maailman huonoin suunnistaja, varsinkin Espoossa). Minulla oli mukanani onneksi kaksi kaveriani, jotka olivat kisaamassa, niin en joutunut hirveään paniikkiin yrittäessä saada selvää siitä, missä oikein olimme. Pitkän aikaa etsiskeltyämme pääsimme bussipysäkille, jolla pääsimme takaisin pysäkille, jolla meidän oli tarkoitus jäädä ja siitä sitten pienen harhailun jälkeen Kulttuurikeskukselle.
  Olin puolituntia myöhässä töistäni, ja sekös vasta oli kamalaa. En ole ikinä myöhässä mistään tärkeästä, koulustakin olen ollut myöhässä kolme kertaa koko elämäni aikana, joten tämä oli minulle kova pala. En saanut yölläkään unta, kun mietin vain kokoajan sitä kuinka olisin ollut ajoissa, jos olisin lähtenyt monta tuntia aikaisemmin ja miksi en vain osaa ja olen niin tyhmä ja kamala ja yyh. Toivon vain kovasti, että kukaan ei inhoa minua tämän takia koko loppuelämäänsä.

Tässäkin kuvassa kuvaajana madunjau

Sain kuitenkin onneksi homman haltuun nopeasti, ja saimme kaiken sujumaan aikataulun mukaan.
Välillä oli niitä todella stressaavia hetkiä, kun pari ryhmää ei ollut käynyt tuomaroinnissa tai kuvauksessa ja minut pystyi bongaamaan helposti juoksemassa ympäriinsä etsimässä kisaajia ja tarkistamassa, että olihan heillä kaikki hyvin.
  Jännitin mammailua etukäteen kovin paljon, sillä tämä oli minun ensimmäinen kertani kyseisessä hommassa. Kaikki meni onneksi hyvin ja kisaajat olivat mitä ihanimpia! Juuri ennen kisan alkua yritin rauhoitella kisaajia parhaani mukaan, ja kun oma kategoriani pääsi lavalle jännitin niin kovasti. Olen lukenut paljon muiden blogeista siitä, kuinka he ovat mammoina jänittäneet melkeinpä kisaajia enemmän ja nyt minä ymmärrän sen. Kaikki kisaajat suoriutuivat lavalta oikein hyvin ja minä pääsin hengähtämään hetkeksi.

Arvatkaapas kuka on tämänkin kuvan ottanut ;3

Sitten tulikin palkintojen jaon aika ja kuten kaikki yleisössä olleet varmaan huomasivatkin, se oli aikamoista kaaosta. Minulle ja kahdelle muulle mammalle annettiin palkinnot käteen ja käskettiin lavalle. Koska olimme kunniamainintojen julkistamisen ajan lavan takana, emme kuulleet kuka sai mitäkin ja emme me edes pystyneet lukemaan mitä pysteissä luki, kun oli niin pimeää. Palkinnot saatiin kuitenkin oikeille kisaajille, pienellä sähläyksellä tosin.

Olen niin kovin ylpeä kaikista sijoittuneista, ja voi kuinka upeita asuja kaikilla olikaan! Sain itsekin taas hirveän inspiksen tehdä cosseja. Kaiken muun innostuksen päälle vielä aikaisemmin mainitsevani ystävät, jotka olivat kisaamassa sijoittuivat kolmanniksi kokeneiden ryhmissä! Tuli ylpeä äiti -olo, kun heidät julkistettiin, sillä olen ollut heille se huolehtiva äitihahmo jo päälle yhdeksän vuoden ajan. Onnea kaikille sijoittuneille, olette todellakin ansainneet sijoituksenne!

Kisan jälkeen olin todella poikki, ja istuimme hetken rauhassa, kunnes olikin jo aika päättäjäisten ja kotiin lähdön. Coni meni taas aivan liian nopeasti ohi. Minulla oli aivan hirmu hauskaa kiitos ihanan seuran ja parhaimman cosplayvastaavan Shewonin joka otti minut töihin ja oli muutenkin aivan ihana ja mukava meille mammoille!

Seuraava tapahtuma meille onkin vasta kesädesu, jonne on ollut suunnitteilla jotain uutta ja jännittävää ;'3 Älkää kuitenkaan luulko, että pääsisitte meistä eroon siihen asti, aiomme kyllä käydä shoottailemassa ja yritämme parhaan mukaan postailla wip-kuvia ja suunnitelmia tulevista puvuista~!

~Tutti

Ihmepelastus - eli Yukiconin suunnitelmat

Heippa kaikki rakkaat~

Kuten otsikko kertoo, tapahtui pienimuotoinen ihme. Mainitsin jo aiemmin täällä, etten pääse Yukiin, koska liput menivät ohi. Osallistuin kuitenkin eilen arvontaan, josta pystyi voittamaan Yukiconiin lipun ja voitin kyseisen arvonnan. ...Vieläkin on ihan "Hä...?" olo, mutta innostus kasvaa koko ajan. Sain lipun ja vielä kaiken lisäksi pääsen hyvän kuvaajan kuvattavaksi! Voiko paremmin mennä? Vielä muutama tunti sitten olin jo henkisesti luovuttanut. Olin luultavasti ainut osallistuja, koska tuurini ei tosiaankaan ole näin hyvä. Mutta aa~! Pääsen Yukiin, olen iloinen~^^ Mitään uutta en ole tehnyt, koska tämä oli aikamoinen yllätys ja Tuttikin laittaa vain yhden uuden cossin.

Lauantai

Tutti; Erina Toudou (vasemmalla)

Rita; Anju Yuuki (keskellä)

Love Live! School idol Project

Lauantaina kierrätämme A-RISE ryhmäämme ja toivon mukaan saamme vihdoin otettua hyviä kuvia. Henkilökohtaisesti olen ihan innoissani, kun saamme käyttää näitä uudestaan. Harmitti, kun aika Traconissa jäi niin kovin lyhyeksi, joten toivottavasti sitä saa nyt korvattua~! 

Sunnuntai

Tutti;

Miku Hatsune

LOL

Tutti teki tämän jo alunperin tanssiaisiin, mutta viimeisteli sen Yukiin. Tosin eipä häntä välttämättä paljoa näe, koska pyörii varmaan paljon bäkkärin puolella mammailemassa.

Rita;

Momo Kisaragi

Moon-Viewing Recital

Minulla ei olekaan koneella kuvaa Momosta, joten saatte tyytyä valokuvaan minusta, Momon tein alunperin Animeconiin ja olen käyttänyt sitä sen lisäksi yhdessä shootissa.

On hyvin mahdollista, että kukaan ei ehdi lukea tätä, mutta tuli hirveä hinku kirjoittaa, joten miksikäs ei. Seuraavaksi tiedossa Yukiconin raporttia sitten, kun sen aika koittaa~

~Rita kiittä ja kuittaa