Animecon 2015 eli voi sitä itkua

Heippa hei kaikille! Tuttikin täällä pitkästä aikaa kirjoittlee~ On ollut paljon kaikenlaisia kiireitä kuten kouluihin haku sekä Japanin matka, joiden takia blogin pito on jäänyt kokonaan sivuun. Nyt kuitenkin asiaa Animeconista! Pahoittelen heti näin alkuun kuvien katoa ;__;

Matkamme alkoi, kuten parina aikaisempana vuotena, perjantaina pc'n conbussilla. Matka oli tapansa mukaan oikein mukava, kiitos parhaan seuran! Matka kului nopeasti puhuen ihmisten kanssa, joita ei ollut nähnyt vähään aikaan~
Tänä vuonna bussi pysähtyi myös Rauhalahdessa, jossa me yövyime viikonlopun Chirukan ja Ruudan kanssa. Meillä oli siis neljän hengen mökki, joka oli juuri sopiva meille. Toki tilaa cosseille voisi olla aina lisää, mutta kenelläkään ei ollut erityisen isoa pukua mukana, joten selvisimme hyvin~

Lauantaina lähdimme matkaan niin, että ehtisimme conpaikalle kymmeneksi, jolloin alkoivat minun Ritan ja Chirukan työvuoro. Teimme kaikki kolme töitä cosplay mammoina. Homma oli aivan ihanaa taas kerran! Nautin kyseisestä hommasta aivan liikaa. Kaipa minulla on jokin halu auttaa muita ihmisiä ;3

Me mammat saimme ehkä ihanimmat perhospannat ikinä! Kuva pöllitty Chirukan twitteristä (@euphidori)

Jokatapauksessa, heti pääsytyämme paikanpäälle (jonne ehdimme nipin napin ajoissa) aloitimme työt, jotka kestivätkin kisojen loppun asti. En viitsi hirveän yksityiskohtaisesti mammailusta kertoa, jottei teksti veny kovin pitkäksi. Haluan sanoa ainakin sen verran, että meillä oli paras mahdollinen tiimi ja ihanimmat cosplayvastaava ja vara vastaava! Kaikki tekivät mielestäni hommansa oikein hyvin, itsekkin yritin tietenkin parhaimpani. Toivon kovin, että olin hyvä mamma ja että kisaajille jäi hyvä mieli kokemuksestaan! Kaikilla kisajilla oli aivan upeat puvut ja he hoitivat oman osuutensa kisasta oikein mallikkaasti. Onnea vielä kaikille sijoittuneille!

Cosplay bäkkäritiimin upea selfie joka on pöllitty twitter: @nabishark

Kisan päätyttyä pääsimme vapaalle lauantain osalta. Eipä me kyllä mitään erityistä tekemistä keksitty muuta kuin kavereille jutustelua. Lähdimmekin aika pian heseen syömään hiukan isommalla porukalla. Syömisen jälkeen lähdimmekin metsästämään aukiolevaa kauppaa ja löysimme torilta lapsille tarkoitetun vempaimen, jota oli pästävä kokeilemaan! Hetken leikittyämme palasimme takaisin kaupan metsästykseen. Löydettyämme kaupan ostimme hiukan syötävää illaksi ja aamuksi. Onnistuimme myös Ritan selän takana ostamaan mutakakun hänen syntymäpäiviensä kunniaksi!

Kaupassakäynnin jälkeen palasimme suoraan mökillemme, sillä olimme Chirukan ja Ruudan kanssa suunnitelleet yllärisynttärit Ritalle~ Olimme kaikki tuoneet hiukan herkkuja kotoa ja kun Rita kävi vessassa järjestelimme kaiken ja soitimme pari muuta kaveria asuntovaunultaan mökkiin. Rita ei ollut osannut odottaa mitään ja oli yllättynyt eli ylläri onnistui! Jonkin aikaa herkkuja syötyämme ja pelejä pelattuamme aloimme iltapuuhiin, jotta jaksaisi vielä sunnuntain conissa. Pääsimme nukkumaan siinä 01-02 aikaan.

Hesessä läskeilyä, kun pari kaveria ehti jo lähteä pöllitty @ ninnu_N twitteristä (huomatkaa kuinka kaikki kuvat otettu twitteristä :'D)

Sunnuntaina herätys joskus kahdeksan aikoihin ja eikun valmistautumaan päivään. Söimme hiukan aampalaa ja pakkasimme sekä laitoimme tietenkin naaman kntoon ja cossit päälle. Kun kaikki oli valmista, lähdimme conia päin. Conissa oli rehellisesti puhuen hiukkasen tylsää ilman töitä. Kokoajan mietti, mitäköhän nyt pitäisi tehdä ja yritti keksiä menoa. Saimme kuitenkin ajan kulumaan jutustelemalla tutuille ja kiertäen taidekujan. Päädyimme kuitenkin aina välillä bäkkärille vaikkei vuoro ollut vielä edes alkanut.


Kun viimein vuoromme alkoivat noin kaksi tuntia ennen kisaa (Ritalla sunnuntain vuoro oli 12-14 mutta hän jäi silti). Sunnuntaina meillä ei ollut ns. omia kisaajia, joista pitää huolta, olimme lähinnä paikalla auttavina käsinä, joten välillä tuli seisottua vain tyhjänpanttina paikoillaan. Kun kisaajat alkoivat valumaan bäkkärille, oli edes sen verran tekemistä kuin varmistaa heidän hyvinvointinsa.
Koska kyseessä oli esityskisa ja kaikilla oli ainakin yksi kaveri, jolta saada tukea, ei hirveästi ollut tsempattavaa. Pääsin kyllä tsemppaamaan yhtä ryhmää, joka meni ja voitti kunniamaininnan! Olisin mieluusti tsempannut enemmänkin ihmisiä, sillä tiedän sen jännityksen ennen kisaa ja haluaisin vain helpottaa muiden oloa. Toivon että minun tsemppailut auttoi hiukan edes joitain kisaajia.
Pääsin kisan aikana siivoamaan ja kasaamaan lavaa~ Oli todella jännää sillä pelkäsin, että laitan sen yhden ämpärin, jonka lavalle vein väärään paikkaan. Ilmeisesti se meni kuitenkin oikealle paikalle ja esitys sujui oikein hyvin. Kaikki esitykset oli hienoja, ainakin ne kohdat, jotka onnistuin näkemään. Kipaisin viimeisen esityksen aikana katsomoon sillä me mammat olimme saaneet luvan mennä se katsomaan~

Vielä yksi lauantain selfie vaikka ollaan jo sunnuntaissa. Tällä kertaa otettu omasta twitteristä (tämä olikin yksi harvoista kuvista joita tuli otettua)

Vasta siinä vaiheessa, kun pääsin katsomoon asti kolahti päähän se, kuinka finaalissa oli myös Ritan, minun ja yhden ystävämme tekemä video. Voi sitä jännistystä. Olin heti ensimmäisen videon jälkeen sitä mieltä, että haluan vain napata meidän videomme pois sieltä, sillä oma video on paljon huonompi kuin muut. Sillä sekunnilla, kun videomme alkutekstit tulivat näkyviin aloin itkeä. Minulla ei ole ikinä ollut samanlaista reaktiota mistään aikaisemmin. Minä oikein lysähdin penkillene ja jalat vispasivat täysiä. Huomasin myös, että Rita itki vieressäni. Itku vain paheni, kun kuuli että yleisö reagoi jotenkin videolle jopa kesken videon. Kun yleisö taputti videolle itkin jo vuolaasti, sillä joku oikeasti pitää asiasta johon on nähnyt vaivaa. Elin siinä uskossa, että kukaan ei edes tapttaisi ja kun videolle taputettiinkin, oi voi  Asiaan ei auttanut seuraava video. Kyseinen video oli jotain niin täydellistä. Lisäksi kappale, jota he videossa käyttivät nostattaa minulle aina tunteet pintaan ja se että he käyttivät vielä lempicoveriani biisistä, huhhuh! Kyseessähän oli siis voittaja video Say something.

Laitan tässä välissä meidän videomme katsottavaksi jos ketään kiinnostaa~
Ja muistakaa myös käydä äänestämässä omaa lempivideotanne täältä, äänestys on auki 20.7 saakka :'3

Heti viimeisen cmvn jälkeen kipitin kyyneleet vieläkin silmissä bäkkärille avuksi. Olin aivan varma, että meille ei mitään palkintoa videosta tulisi, koska kaikki muut videot olivat yksinkertaisesti niin hienoja. Kuuntelin kunniamaininnan perusteet ja mietin mikähän niistä muista videoista tämä oikein on ja sitten kuulen ryhmämme ja videon nimen. Ja taas alkoi itku, juuri kun olin saanut aikaisemman itkun loppumaan. Siitä sitten hoipertelin lavalle hämmennyksessä ja huomasin, että Rita itkee aivan hysteerisesti eturivissä eikä pääse edes ylös. Vastaanotin sitten kunniamaininnan ja nolona halasin kaikkia (mammojakin koska he ovat kavereita ja ihania ihmisiä). Voittajan olinkin jo arvannut aikaisemmin, joten se ei tullut yllätyksenä meikäläiselle. Siinä sitten yritin näyttää mahdollisimman ei tyhmältä kuvia varten (ja odotan niitä kauhulla sillä en itke kauniisti). Bäkkärillä itkua vain lisäsi mammojen onnittelut ja tuomarien kommentit. Ritakin pääsi siinä pian bäkkärille Chirukan kanssa ja koossa olikin itkubileet, kun lisäksi vielä vastaavamme kiitteli vara vastaavaa ja hänkin alkoi itkemään.

Bäkkärillä tuli vielä jutusteltua vielä esityskisassa kunniamaininnan saaneiden henkilöiden kanssa. Aikamme siellä ihmeteltyä lähdimme hiukan purkautumaan cosseista ennen bussille menoa. Bussia odotellessa bongasimme pari tuomaria ja uskalsimme pyytää heiltä hiukan palautetta. Se palaute mitä saimme silloin oli kyllä todella hyvä saada, jotta pystymme kehittymään tämän homman kanssa tulevaisudessa!

Paluumatka sujui hiukan koomaisena, sillä silmät olivat väsyneet kaiken itkun jälkeen. Matka meni tapansa mukaa nopeasti jutustellessa~ Kotiin päästyämme aika paljolti suoraan sänkyyn nukkumaan.

Coni oli yksi parhaista tähän mennessä puhtaasti seuran ja ihanimman työn takia. Pidin kovasti kisan kategorioista ja houkuttelisi ehkä tulevaisudessa itsekkin kokeilla kisaamista tällaisessa kisassa. Kiitokset kaikille vielä tähän loppuun. Erityset kiitokset Nezukurolle kun otti meidet töihin ja piti meistä niin hirmu hyvää huolta!

~Tutti

Pandora Hearts -photoshoot

Terve kaikki~
Yritän nyt kirjoittaa lyhyesti, koska kukaan ei kumminkaan jaksaisi lukea kilometripostausta. Eli viime lauantaina kävimme Tutin kanssa kuvailemassa Lottie cossiani. Olin jo aiemmin päättänyt, missä sitä haluan kuvata, joten ei tullut hankaluuksia löytää sopivaa kuvauspaikkaa. ...Olisin kyllä halunnut käydä Suomenlinnassakin, mutta sinne ei nyt viitsi mennä sen eroosio-ongelman takia... Emmehän me kuitenkaan halua, että se murenee jalkojen alta, vai~?

Kuvattava; Rita
Hahmo; Charlotte Baskerville/Lottie
Sarja; Pandora Hearts
Kuvaaja; Tutti
Kuvauspaikka/paikat; Ritarihuone ja Tuomionkirkko, Helsinki
Jälkikäsittely; Rita

Tuon viitan kanssa on hauska pyöriä ja pelleillä~x3

Lottie on hankala cossi, joku kohta derppaa siinä koko ajan. Tai sitten omat kasvoni~x3 Mutta tuli silti kivoja kuvia, joidenkin kohdalla oli vaikeaa päättää, mikä pitäisi valita. Alkoi tosin ideat loppumaan posetuksissa, kun olin yksin... Olisi tosi siistiä joskus saada ryhmää~x3 Tosin olen liittynyt yhteen PH-ryhmään Lottiena, mutten tiedä milloin se pidetään... Teen tosin sinne varmaan mekkoversion Lottiesta, koska nyt jo katselen tätä silleen; "Ei helkutti, kun on ruma...". Mutta kyllä se siitä~! Lottie on kuitenkin rakas hahmo rakkaasta sarjasta~

Ai niin! Kun istuin niillä portailla, pikkutyttö tulee siihen isänsä kanssa. Ne katsoo hetkisen, kun Tutti kuvaa ja kysyy sitten, saako ottaa kuvan. Sitten se pikkutyttö istuu minun vierelleni ja sen isä ottaa kuvan. Se oli tosi suloista~<3 >///<

Ottakaa loppuun vielä Tutin tekemä Show-case~ Tehtiin se ihan huvikseen, niiden tekeminen on kuitenkin kivaa ^^ ...Ja nyt vaikutetaan aktiivisemmilta tubessa...x3 Pahoittelut muuten kakkalaadusta, tube vihaa meidän kaikkia videoita ja kakkaa niiden kaikkien laadun, vaikka ne on oikeasti HD-laatuisia... Mutta siitä videoista tuli kuitenkin minusta kiva~^^

Nyt lopetan tämän jaarittelun ja päästän teidät lähtemään. Kiitos kaikille, jotka luitte tämän ja kestitte derppaavia kasvojani~>w<

~Rita

Alice in Musicland - Mikun synty

Heippa kaikki~

Nyt sitten minultakin tulee vihdoin "WIP"-päivitystä~ Olisi tullut jo aiemmin, mutta tapahtui sellainen ikävä juttu,  että suurin osa WIP kuvistani katosi mystisesti ja niiden mukana meni halu tehdä päivitystä... Mutta nyt olen selvinnyt siitä tappiosta, vaikka vieläkin harmittaa. Uusia kuvia on hieman, mutta ei niin paljoa kuin olisin toivonut. Sitten tuli toinen "este", nimittäin Desucon ja Lottie. Siitä kuitenkin myöhemmin omassa päivityksessään (?). Mutta eihän tämä ole kuin pari kuukautta myöhässä~x3 Ja kyllä, olen huono keksimään otsikoita.

Eli olin työstänyt koko alkuvuoden Mikun Alice in Musicland versiota. En tajua miten siihen meni niin kauan aikaa, vaikka se ei edes ole vaikea!

On se kivaa, kun on helppo lähdekuva~<3

Tämä cossi on ollut minulle kaikkein tunteellisin, jos se jotakuta sattuu kiinnostamaan. Olen saanut yhden hermoromahduksenkin tehdessäni tätä, mutta minulla sattui silloin olemaan muitakin paineita... Cossiin on kirjaimellisesti uponnut verta ja kyyneliä, sormeni on kesken ompelun alkanut mystisesti vuotamaan verta pariin otteeseen. Mutta jätän nyt suuret tunteen purkaukset pois tästä päivityksestä, koska en enää tarkkaan muista niitä ja ketään tuskin kiinnostaakaan.

Ensimmäisenä leikkasin mekon kankaat. Kaavat olivat jo valmiina edellisestä cossistani ja kangasta meillä on koko rulla, joten käytännössä cossini on ilmainen. Valkoistakin kangasta löytyi kaapista ja peruukkia olen jo käyttänyt yhdessä cossissani. Jouduin ostamaan vain mustaa satiininauhaa. Leikkuun jälkeen ompelin hameosan ja silitin saumat auki. Paitaan en jaksanut alkaa kajota vielä silloin, koska tajusin, että olin unohtanut laittaa taakse saumavarat vetoketjua varten enkä silloin jaksanut alkaa sen kanssa tapella.

Sitten syntyi pään rusetti. Sen tekemiseen meni yllättävän kauan, sellaiset pari kolme tuntia. ...Olin kuitenkin koneella aika ahkerasti samaan aikaan... Valkoisen rypytyksen tein isommaksi kuin se on lähdekuvassa, koska minusta se on suloisempi näin ja ei näytä pahalta. Tämä siis on ihan perusrusetti, johon laitoin reunoihin rypytykset. Ensin piti ommella sivusaumat ja vasta sen jälkeen asetellä rypytykset ja ommella ylä- ja alasaumat. Kun olin saanut rusetin käännettyä, maalasin nuotin. Sitten rusettin vain täytettiin kovalla tyllillä ja tadaa~! Siitä tulee puffi. Keskikohta on käsinommeltu takaata kiinni ja pinni pujotettu sen läpi.

Maalausjälki ei ole kovin siistiä...

Paidan tekovaiheista ei ole kuvia, mutta ihan peruspaidan tein. Jouduin tosin tekemään sen kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla se ei istunut ja piilovetoketju näkyi häiritsevästi... Seuraavalla kerralla paidasta tuli siistimpi ja istuvampi ja olin muistanut laittaa saumavaratkin taakse~ ...Tosin liian suuret.... Piilovetoketjun ompelu ei meinannut onnistua millään, koko ajan vetoketju puski näkyviin. Sitten sain tietää sellaisesta ihanuudesta kuin piilovetoketjupaininjalka. Kipaisin sellaisen ostamaan ja samantien vetoketju jäi piiloon!

Nyt se on nätisti piilossa~ Ja ruma kaulus on ruma x3

Mutta kangasta jäi liikaa saumavaroista, joten oli pakko tehdä muotolaskokset, mitkä sopivatkin hyvin. Alkuperäisessä kaavassa sellaiset on, joten käytin niitä. Muotolaskoksia oli vain pakko suurentaa, mutta ihan hyvät niistä tuli. Kaulus jäi vain ärsyttävästi pystyyn, joten laitoin sinne pienet laskokset, jotka peittyvät pääosin kauluksen alle.

Hihoihin tulevat nauhat

Hihoja jouduin hieman suurentamaan alkuperäisestä kaavasta, jotteivat ne puristaisi liikaa. Hihoihin tein päärmeen ja kiinnitin kuminauhan. Ihan perussettiä siis. Sitten leikkasin ylhäällä näkyvät nauhat ja poltin niiden päät. Oli kivaa leikkiä kynttilän kanssa keittiön lattialla illalla~x3

Nauhojen sommittelua

Ompelin satiininauhat käsin kiinni reunoista, koko nauhaa en siis ommellut kiinni. En oikein voinut tehdä sellaista pujottelua, mikä olisi pitänyt olla, koska kuminauha tuli tielle. Noiden ompelussa meni yllättävän kauan tai sitten olen vain todella hidas.

Nauhat menivät ompeleen päälle/alle, joten tulee todella kivaa purkaa, jos haluan pestä tämän~x3

Nauhojen kiinnityksen jälkeen ompelin hihan normaalisti loppuun. Se sujui ongelmitta, samoin hihojen kiinnitys. Valkoisessa kauluksessa taas ilmeni hieman ongelmia, koska olin tehnyt tyhmänä kappaleista suorat, vaikka niiden olisi kannattanut kaartua edes hieman. Myös pyöreän reunan saamiseksi piti ommella pari kertaa useampikin kokeilu, mutta kyllä niistä lopulta melko siistit tuli. Kauluksen sisällähän on tukikangasta toisella puolella, joka antaa hieman jämäkkyyttä. Kauluksen kiinnittämisen ja paidan ja hameen yhteenompelun jälkeen mekko olikin valmis~

Edestä

Takaa

Sitten syntyi essun takaosan rusetti. Tarkemmin sanottuna sen lerpake/liehuke/nauhat/jutut ...Tosin vasta viikkoja mekon valmistumisen jälkeen... Mutta siis, kuvasta näkee, että sen lerpakejutun reuna on vähän epämääräinen, tavallaan piparikuviota/puoliympyröitä, mutta todella epämääräisinä. Melkein kaikkiin cosseihin on tehty ihan vaan perus rypytys/laskostus reunaan, mutta minäpä päätin olla erillainn ja tehdä ne pallot~! ...Joista tuli lopulta todella rumat... Ja niiden piirtäminen oli tuskaa, ensin oli liian isoja, sitten liian pieniä jajaja...! Örgh... Mutta lopulta sain ne piirrettyä ja ommeltua, kaksi kangasta päällekkäin ja kääntö. Mutta leikkasin tyhmänä saumavarat pois enkä tehnytkään niitä halkiojuttuja... Päätin kuitenkin mennä sen kanssa, kangasta ei ollut tarpeeksi uuten. Ompelin mustat nauhat samalla tavalla kuin hihoissa, käsin. Tein myös niin, että nurjalle puolelle ei tullut ompelujälkiä eli ompelin ne sieltä sisältä. ...Ei ollut kovin kivaa...

Niin ruma... Yyh...

Onneksi itse rusetti osio onnistui paremmin ja siitä tuli kivan puffi~x3 Ihan perusrusetti, jossa on sisällä tukikangasta ja harsoa. Ilman tukikangasta koko juttu olisikin varmaan lässähtänyt, koska harso oli niin plöröä.

Se näyttää ihan tyynyltä~x3 Tuli hieman liikaa harsoa sisälle, joten oikeaan versioon vähensin sitä.

Sitten vain piti yhdistää osat. Ja harsia ne yhteen. Oli sormia tappavaa puuhaa, koska tuo kangas on melko paksua ja sitten siinä on vielä kaikkea välissä. Mutta siitä tuli söpö~ Tosin se on myös hirveän raskas, joten se vetää koko essua alaspäin...x3

Valmis rusetti. Tuo kiinnitetään hakaneulalla essuun, koska en jaksanut alkaa ompelemaan tuohon neppareita, aivan liian sormia tappavaa!

Koska tein rusettiin pipareunat, myös essuun piti tehdä. En enää halunut tehdä niitä ompelemalla, se ei vain toimi minulla, joten jonkin aikaa pähkäiltyäni keksin, että voisin liimata essun alaosan reunat! Oli silloin jotenkin niin nero olo~x3 Eli essun alaosan vain leikkasin, liimasin ja leikkasin saumavarat pois. Se oli helppoa ja reunasta tuli siisti. Oli tosin hankalaa tehdä kaavoja ympyröihin, kun kävi taas se, ettei mikään ollut sopivan kokoinen ja niin ees päin. Yläosakin oli helppo, neliö, jonka yläreunaan ompelin erillisen kappaleen ja käänsi, sivuille pitkät jutskat/olkanauhat(?)/jutut ja alas vyötärökaitale. Pitkiin juttuihin laitoin sisälle rypytykset, jotka pysyvät pystyssä ilmaan mitään apuvälineitä. Toisen puolen pitkistä jutuista ompelin sisältä, sen joka tuli keskikohtaan essusta, ja toisen puolen ulkoa. Saman tein vyötärökaitaleen kanssa. Toinen puoli sisältä, toinen ulkoa. Vyötärökaitaleeseen ompelin kahdet nepparit taakse ja sain jotenkin ihmeellisesti tehtyä sen päälle tulevan niin, ettei siitä näy ommel. Pitkät jutut taas kiinnitetään hakaneuloilla nekin, koska laiskuus~x3

Ja koska voin, tein mekon alle myös mamelukit. Itselleni tämä cossi ei ollut valmis ennen niitä, koska jotenkin miellänne vahvasti kuuluvan cossiin.

Mamelukit~

Sain myös hyvän tilaisuuden harjoitella housujen tekoa, nuo ovat nimittäin ensimmäiset tekemäni housut. Hieman ongelmia sain näihinkin tehtyä, koska kangas on ihan samanlaista kummaltakin puolelta, joten olin ensin ommellut väärät palat yhteen~x3 Mutta muuten se sujui ongelmitta. Ja sain ne melko nopeasti kasaan.

Lähikuvaa reunasta. Huomatkaa kaksoisommel, sekin ensimmäistä laatuaan.

Reunaan liitin siis pitsin, jonka tosiaan kiinnitin kaksoisompeleella. Ensin ompelin ylemmän, mutta tyhmän lerpatuksen takia ompelin reunan vielä kiinni. Siitä tuli siisti~ Ompelin myös kuminauhan hieman lahkeen reunan yläpuolelle, eihän ne muuten olisi mamelukit~x3

Paparazzikuvaajana toiminut Socko

Ja sitten vielä todella "edustava" kuva koko puku päällä. Kunnon kuvia en tästä ole vielä yhtään ottanut, joten saatte pärjätä tällä. Naama on sensuroitu, koska ilmeeni tuossa oli aivan kamala~x3 Harmittaa vähän, kun peruukki ja mekko ei yhtään vastaa toisiaan väreissä, mutta ilmainen kangas, joten voi voi~! Ja tuo on mukava päällä, etenkin Lottien jälkeen, kun olkapaat oli melko hellinä. Mikään ei kiristänyt ja piti vain pitää huolta, ettei toinen olkainjuttu koko ajan valuisi. Peruukki on sitten kokonaan eri asia ja sen kanssa on aina yhtä tuskaa, koska 130cm ponnarit~<3

...Tulipa pitkä... En taida osata kirjoittaa kovin lyhyesti... Mutta rakkaat lukijat, jaksatteko lukea näin pitkiä tekstejä vai pitäisikö minun opetella lyhentämään? Muitakin vinkkejä ja ohjeita saa antaa, en osaa tätä hommaa vielä ja haluaisin oppia~ Toivon kuitenkin, ettei tämä ihan täydellisen surkea päivitys ole verrattuna Tutin kirjoittamiin, tyylimme ovat melko erillaiset, mutta tuntuu, että minä vain latelen itsestään selvyyksiä.... >.< Mutta kiitos kaikille, jotka jaksoivat tämän kokonaan~<3

~Rita