Animecon 2014 Ihanat idolit

Heippa~

Animecon on nyt siis ohi ja tietenkään emme saaneet kiireiden takia postattua tänne meidän cosseja, joten mennään samalla kaavalla kuin aika usein aikaisemminkin :'3 Yritän kirjoittaa reissusta nahdollisimman selkeästi mutta minulla on vain niin hirvittävän paljon sanottavaa ja feellsejä, että ei mitään rajaa.

Lauantai:

Tutti: Pamela Ibis - Atelier Rorona

Rita: Momo Kisaragi - Kagerou project

Sunnuntai:

Tutti: Umi Sonoda - Love Live school idol project

Rita: Hanayo Koizumi - Love Live school idol project

Matkamme alkoi pejantaina noin kello kolmen aikoihin, jotta ehtisimme conbussiin ajoissa. Matka sujui ongelmitta ja ehdimme bussiin ajoissa. Olimme oikeastaan noin puolituntia aikaisessa mutta emme olleet ainoita jotka olivat ajoissa joten tylsää ei tullut~ Bussimatka sujui hyvin ja hauskaa oli koska seura ja majoitukseen selvittiin hyvin ♥

Tutti Pamelana (c) Santtu Pajukunta

 Majoitus oli järjestetty mielestäni aika huonosti, luokat täytettiin miten vaan ei järjestyksessä jonka takia kaikissa luokissa oli noin 1-3 paikkaa vapaana. Onneksi löysimme kuitenkin yhden huoneen jossa oli neljä vapaata paikkaa jonne sitten tungimme vaikka meitä oli viisi ja lauantaina tulisi vielä yksi lisää. 

Kun pääsimme luokkaan laitoimme patjat (minä ja Rita retkialustat) paikoilleen ja menimme nukkumaan.

Lauantaina minä ja Rita heräsimme puoliseitsemältä koska minun piti ehtiä kisaajien alkuinfoon joka alkoi jo tasan yhdeksältä. Miksi niin aikaisin minä en tiedä, tiedän vain että aloittelijoiden piti ilmeisesti mennä conpaikalle jo 08.20 minulla kävi sääliksi niitä pieniä rassuja kun heidän piti herätä niin aikaisin.

  Olimme nukkuneet yöllä todella huonosti sillä meidän ihanat huone toverimme tulivat nukkumaan mukavasti rymistellen siinä kolmen aikoihin. Eikä siinä kaikki, nämä ihanat toverimme päättivät sitten toimia kaikille herätyskellona joskus seitsemän aikoihin puhumalla todella kovaan ääneen. Minua se ei häirinnyt sillä olin jo hereillä mutta osa porukastamme ei ollut ja he joutuivat heräämään turhan aikaisin.

  Teimme perus aamutoimet eli meikit ja cossit päälle (minulla oli vain paita koska niissä hameissa ei voi kävellä) ja sitten lähdimmekin jo matkaan ja onnistuimme tapamme mukaan myöhästyä, mutta tällä kertaa vain viisi minuttiia. Infossa ei kerrottu ainakaan minulle mitään uutta, sain vain numerolappuni.  Laitoin hameet päälle heti infon jälkeen ja voi kuinka kuuma siinä tuli! Vielä kuumempi tuli, kun raahasin ison matkalaukkuni yksin narikkaan ison hameen kanssa... se ei ollut erityisen mukavaa. Raahasin sen veilä ensin tavalliseen narikkaan ja sain kuulla että se pitää viedä isotavaranarikkaa... kivaaaa! (Rita ehti lähteä  vänkäröimään hameiden vaihdon aikana) 

Tavaroista päästyäni kuljeksin hetken yksin ja minua alkoi ahdistamaan aivan hirveästi joten suuntasin kohti jotain nurkkaa jossa ei tarvitsisi varoa ihmisiä ja samalla hetkellä kaksi tyttöä juoksivat luokseni ihkutaen pamelaa ja sitä kuinka minun cossi on niin hieno, se piristi mukavasti~

   Pian tämän jälkeen tapasin pari kaveria ja olo helpoittui huimasti. Mitään erityistä ei tapahtunut ennen kello yhtä jolloin suuntasin bäkkärille päin valmistautumaan tuomarointiin. Bäkkärillä olikin japanilaisia ihmisiä jotka hypettivät minua ja Ritaa aivan suunnattomasti. Minulle jäi hieman epäselväksi keitä he olivat mutta jos oikein ymmärsin yksi näistä oli Kaoru Mori!

Super mega selfia jonka otti Kifia
(saatte nyt tästä lähin vain love live kuvia kun ei
ole enempää Pamelasta tai Ritan Momosta)

 Kun tuomaroinnin aika koitti minua jännitti aivan hirvittävästi sillä en ole ikinä kisannut niin, että olisin panostanut pukuun ja tehnyt sitä koko sydämmellä. Tuomarointi meni omalta osaltani aika huonosti kiitos jännityksen mutta siitäkin selvittiin. Tuomaroinnin jälkeen ihanista ihanin mamma saattoi minut kuvauspisteeseen ajaen kaikki ihmiset pois tieltä. ♥ 

  Kuvien oton jälkeen jäimmekin hetkeksi siihen nurmikolle istuskelemaan kavereiden kanssa. Siinä istuskellessa tajusin kuinka huono olo minulla oli ja kuinka hameet olivat painaneet ja puristaneet vyötärölläni. 

 Bäkkärille takaisin meno tuli aivan liian nopeasti, en ehtinyt valmistautua henkisesti. Onnekksi kanssakisaajat olivat aivan ihania ja juttelivat jolloin paniikkini hepottui huomattavasti, olette mahtavia! Kohta olikin jo aika mennä jonoon ja minä yritin miettiä miten pystyn kävelemään lavalle ilman että kompastun tai joudu nostamaan helmaani. Jos nostaisin sitä liikaa vanteet menisi kiemuralle ja olisi aivan kamalaa laittaa niitä lavalla. Siinä ehdin vielä panikoida ja yrittää tsempata muita kusaajia hetken kunnes olikin jo aika astua lavalle. 

Lavalle meno oli hirveää, minulle ei annettu minkäänlaista merkkiä, milloin pitäisi mennä ja screenille heijastettiin vielä väärä kuva! Panikointi level kohosi täysiin ja meinasin oikeasti saada jonkin kohtauksen siinä mutta sain hermoni kuitenkin hallintaan ja kävelin rastille ja posetin. Meille oli sanottu bäkkärillä että pitää poseerata siihen asti, että mamma näyttää peukkua ja lavalla pitäisi viettää noin kaksi minuuttia aikaa toistan kaksi minuuttia! Minähän en siellä niin pitkään ollut, etsin epätoivoisesti katseellani mammoja mutta heitä ei näkynyt missään joten lähdin aika nopeasti. En yhtään muista kuinka kauan olin lavalla sillä juontajien puhe sai minut aivan sekaisin, se lisäsi samalla myös paniikkiani. Selvisin kuitenkin lavalta pois ja liityin parin  muun kisaajan seuraan jotka eivät pystyneet istumaan. Lavalta pääsy oli minulle huojennus ja vielä se, että yksi kanssakisaajista näytti minulle peukkua meille varatuista istuimista sai minut rauhoittumaan kummasti~ Jos satut lukemaan tätä olen todella kiitollinen siitä kuinka olet niin ihana ihminen ;3;

  Lavalle kipusimme vielä yhteiskuvaan ja sitten takaisin bäkkärille. 

Kotorin photobomb kuvan behind the scene (c) Yumi

Heti bäkkärille päästyäni otin hameet pois sillä minulla oli sellainen olo että voisin kohta oksentaa. Sillä sekunnilla kun sain hameet pois tunsin kaiken kivun kerralla, selkää särki jumalattomasti lantio oli aivan kamalassa kunnossa koska hameet painoivat todella paljon (12 metriä valkoista ja 5 metriä lilaharmaata kangasta joka sattui painamaan aika kamalasti). Soitin Ritalle voisiko hän tulla bäkkärille päin minua vastaan ja auttaa hameiden kannossa ja koska siskoni on ihana hän toi vielä yhteisen kaverimme mukaan. Haimme vaihtovaatteeni ja suuntasimme kohti majoitus porukkaamme. Vessoihin oli niin kovat jonot että en vain jaksanut joten vaihdoin paitani mekkoon nurkassa samalla kun muut pitivät mm. vannehametta näköesteenä. 

Tämän jälkeen menimme syömään. Syöminen oli ihanaa! En ollut syönyt kuin yhden myslipatukan kokopäivänä. Syömisen jälkeen me lähinnä hengailimme ja odottelimme animekonsertin alkua. Minä Rita ja Iida kävimme katsomassa sen ja muut odottelivat ulkona. Konsertti oli minun ensimmäinen, minun on ollut tarkoitus käydä monta kertaa mutta se on aina jäänyt. Pidin konsertista oikein paljon, videot olivat mukava lisä. Konsertin jälkeen lähdimme majoitukseen ja vaihdoimme vaatteet jonka jälkeen lähdimme katsatamaan iltabileet. Olimme aika pettyneitä niihin musiikin puolesta. Musiikki oli siihen aikaan kun me siellä olimme liiallista jumputusta johon ei ole niin mukava tanssia. Päädyimme sitten pihalle istuskelemaan ja juttelemaan. Hyvin se aika siinäkin kului koska niin ihana seura~

Pallomeressä olik ahdasta mutta kivaa (c) @koyama_mai

Hiivimme majoituksessa huoneeseemme hilljaa ja hetken päästä tajusimme, että huone on ihan tyhjä. Laitoimme siis valot päälle, vaihdoimme vaateita ja poistimme meikkejä kun jv tuli räyhäämään meille. Jäi vähän huonot fiilikset majoituksesta mutta sille ei nyt oikein voi mitään. Söimme vielä hieman iltapalaa ja sitten menimmekin jo nukkumaan, jotta kauan odotettu sunnuntai tulisi nopeammin.


Sunnuntaina Rita heräsi ensimmäisenä ja lähti jo aikaisin vänkäröimään kun me muut jäimme vielä laittautumaan. Jouduin kävelemään conpaikalle ilman kenkiä sillä kummassakin jalassani on kamalat rakot eikä vain yhdet vaan kahdet vierekkäin <3 Matkalla nuorempi herra kaasutti aivan meidän vierestämme kun olimme ylittämässä katua. En ole koskaan ollut noin lähellä jäädä auton alle ja ajatella että se oli vielä tarkoitettua! No conpaikalle selvittiin ja siirryimme pääovien edustalle odottelemaan, että koko ryhmä olisi koossa. Meillä oli siis Love Live ryhmä jota on odotettu kuin aurinkoa nousevaa. Ei mennyt kamalan kauaa kun ryhmä saatiinkin jo kasaan ja pääsimmekin photoshoottaamaan. (Laitan enemmän photoshoot kuvia myöhemmin kun saan ne kaikki käsiini)

Ryhmmässä olivat siis:
Honoka: Kaisa      Kotori: Chiruka  Nozomi: mviolet  Rin: Ninnu   Eri: Nezumi 
Maki: Kifia            Nico: Eisy          Hanayo: Rita       Umi: Tutti
 

Pakollinen jalkakuva (c) Yumi

Shoottaaminen tämän ryhmän kanssa oli jotain aivan ihanaa~ Kaikki sopivat hahmoilleen täydellisesti (paitsi minä :'D) ja osasivat eläytyä mainiosti. Kuvaajatkin olivat ihania kun opastivat meitä ja kaikki olivat vain niin mahtavia en kestä. Meitä pyydettiin myös mukaan jonkinlaiseen videoon jossa meitä haastateltiin hiukan ja lopuksi vielä posetimme. Yritän etsiä kyseisen videon käsiini ja linkata sen tännekkin päin.

Shootin jälkeen kävimme katsomassa esityskilpailun ja olimme kaikki positiivisesti yllättyneitä. Esityksiä oli monta ja ne olivat myös hienoja! Kisan jälkeen menimme vessoille koska Ritalla alkoi vuotaa verta nenästä (hänellä oli nuhaa ja limakalvot kuivuivat niistämisestä) Vessassa otimmekin aika upeita teinipeilejä :'3

Derp!teinipeili (c)tutti, puhelinlaatu paras laatu

  Pian tämän jälkeen olikin jo päättäjäisten aika jonne minun oli mentävä katsomaan ketkä voittivat. Olin 100% varma että en itse sijoittuisi sillä kaikkien asut olivat niin upeita! Kun kaverini pääsi kolmannelle sijalle huusin täyttäk kurkkua ja sitten toiselle sijalle pääsi tämä niin ihana ihminen joka oli tsempannut minua bäkkärillä ja hän melkein alkoi itkemään, minullekkin tuli kyyneleet silmään. Ensimmäisen sijan saajalla oli erittäin upea asu ja niin siisti ja voisin selittää koko päivän siitä kuinka sijoittuneet olivat niin ihania ja mahtavia mutta taidan jättää sen nyt väliin. Aikaisemmista lauseista voi päätellä että minua ei harmita tippaakaan se, että en sijoittunut joka on aivan totta! Minä iloitsen mielummin muiden puolesta ja tiedän että asussani on vajaavaisuuksia jotka aion korjata c:
   Mutta nyt taas asiaan, jouduin livahtamaan päättäjäisistä aikasemmin bussiin menon takia joten en saanut selville mitkä esitykset voittivat. Kävimme vielä pikaisesti kaupassa ostamassa vähän juotavaa jonka jälkeen olikin sitten aika kotimatkan. Osa meidän Love live porukastamme oli käynyt päättäreiden aikana subissa ostamassa ruokaa ja minä pyysin josko he voisivat tuoda minullekkin joten kerrankin minulla oli ruokaa~ Matka kotia päin sujui hyvin vaikka minulla ja Chirukalla oli liikaa energiaa. Kotiin selviydyimme noin yhden aikaan ja siitä suoraan nukkumaan~

Animecon oli aivan huippu mutta ei oikeastaan ohjelman tai minkään muun takia vaan aivan liian ihanien ihmisten~ Ja oikeita shoottikuvia tulossa pian :'3

~Tutti

Desucon 2014 - Sunnuntai

Heippa taas kerran~!

Sunnuntai;

Tutti; Lumikki
Rita; Tsumugi Kotobuki - K-ON!

Sunnuntai alkoi kummallakin taas ennen herätystä, itselläni aiemmin ja sitten Tutilla, kun herätin ja kysäisin herätyksestä. Olimme varanneet enemmän aikaa aamulle, koska kaikki piti pakata cossien päälle laiton lisäksi. Ajattelimme lähteä niin, että ehtisimme olla samoihin aikoihin perillä kuin olimme olleet edellisenä päivänä. Ihme kyllä saimme rauhallisesti laitettua itsemme kuntoon, vielä rauhallisemmin kuin lauantai aamuna. Saimme tosin meikkaamisen aikana sanaharkan, jota onneksi ei ollut juurikaan kukaan todistamassa. Saimme kuitenkin sen sovittua ja ilmapiiri oli mukavampi, kun kumpikin oli saanut sanottua, mikä mieltä painoi.

Soon...

Paikalle päästyämme joku halusi samantien Tutista kuvan halin kera. Emme olleet edes narikalle ehtineet, tätäkö on Prinsessan voima? Jos kyseinen asu olisi ollut lauantaina päällä, kuvia olisi melko varmasti pyydetty miltei koko ajan. Tämän jälkeen veimme tavarat narikkaan ja haimme esityskilpailuun liput. Saatoimme itse päättää, mitkä paikat haluaisimme. Se oli kovin ihmeellistä, normaalisti liput vain saadaan käteen, mutta nyt tuntui kuin olisi elokuviin menossa, kun neuvoa paikan valintaan kysyttyämme meille näytettiin salin kaikki istumapaikat "kartasta". Niin ihmeellistä. Ja näin saimmekin melko hyvät paikat, hieman ehkä turhan edestä ja sivusta, muttei se haitannut ollenkaan ainakaan itseäni.

Asia, joka ihmetytti kumpaakin heti conipaikalle päästyämme, oli ihmisten vähyys. Aluksi emme tajunneet, mistä se johtui, mutta aloille asetuttuamme katsoimme kellon. Se oli hieman yli yhdeksän. ...Mitä? Olimme suunnitelleet tulevamme kymmeneksi paikalle, joten tunti aikaisemmin paikalla ilman minkäänlaista kiirettä ja täysin valmiina oli todella ihmeellistä. Tulemme joko ajoissa tai myöhässä, emme ole koskaan tulleet aikaisemmin. Oli mukavaa vaihtelua syödä aamupala kaikessa rauhassa. Aamupalan jälkeen kävimme shoottaamassa Mugiani laiturilla. Valotus kuvissa oli luonnostaan hyvä, joten kuvia/kuvaa ei tarvinnut lainkaan muokata. Saimme siis otettua yhden hyvän kuvan, koska onnistuin derppaamaan kaikissa muissa, mutta sen voin sanoa, että hauskaa oli! Yksi hauskimmista photoshooteista hetkeen, vaikka se olikin vain lyhyt sessio.

Kuvan ottanut Tutti

Shootin jälkeen seurasi taas vaihteen vuoksi yleistä hengausta ja seisoskelua. Näimme kavereita ja menimme vahingossa saliin ennen kisojen alkua. Lähdimme sieltä tosi nopeaan lipettiin, kun kaikki valot oli pois päältä ja harjoitukset vielä ilmeisesti käynnissä. Emme olleet onneksi ainoat sisäänpäästetyt, vaan pari muutakin tyyppiä hipsi kanssamme ulos. Saliinpäästäjä/lipuntarkastaja oli tainnut ymmärtää asiat hieman väärin, kun kuulimme kuinka hän sai hieman sättiä asiasta. Odotimme hetken aikaa kunnes tuli aika päästä saliin. Tällä kertaa se tosiaan oli oikea aika ja kaikki kisaan menijät alkoivat valua saliin. Itse kisasta voimme sanoa samaa kuin muutkin; vähäinen osallistuja määrä harmitti, mutta esitykset olivat todella hyviä. Laatu korvaa määrän vai kuinka? Voittajaesitys oli oikein hauska eivätkä muutkaan olleet huonoja.

Esityskisan jälkeen oli melkein samantien Tutin Prinsessa miitti, joka oli kuitenkin laajennut Disney miitiksi. Itse lähdin mukaan kuvaamaan, vaikken oikein hyviä kuvia saanutkaan otettua. Meillä oli kuitenkin hieman ongelmia miitin alun kanssa, Tutti oli kysynyt aiemmin miitin järjestäjältä, missä tapaaminen on, ja meille oli kerrottu sen olevan infon luona. Odotimme infon luona ja hieman ennen miittin alkamista, mutta muita Disney cossareita ei näkynyt. Suunnilleen viisi kymmenen minuuttia myöhemmin eräs miittiläinen tuli hakemaan Tutin, kun miitti olikin siirretty ulos. Miitin järjestäjä oli koettanut soittaa Tutille, mutta Tutti ei ollut huomannut sitä. Väärinkäsityksiä sattuu ja onneksi se ei ollut sen pahempi. Lopulta koko ryhmä saatiinkin kokoon ja oli aika siirtyä kuvailemaan. Paikaksi valikoitu ne isot kivet vihreän alueen vieressä. Monet ottivat kuvia ryhmästä, ei sitä joka päivä näe isoa Disney ryhmää.

Kuvan ottanut Rita

Ryhmää kuvaillessa menikin iso osa päivästä, mikä oli ollut tarkoitus. Pääsipä kyseinen ryhmä pariin videoon, jos oikein käsitin. Pienempi osa ryhmästä pääsi myös koordinoituun videoon ja Tutti oli yksi kyseisistä henkilöistä. Tuli hieno video, olisi ollut hauskaa nähdä, kun sitä kuvattiin. Olin kuitenkin jo ehtinyt lähteä luennolle, joten missasin sen. Sen tarkemmin en osaa sanoa, mitä tapahtui, kun olin lähtenyt.

Luennon jälkeen olimme erillämme jonkin aikaa, Tutti lähti Meido kahvilaan ja itse jäin kiertelemään. Tosin ensin olin etsinyt Tutin, koska lähdöstä piti sopia. Sovimmekin lähtevämme päättäjäisten jälkeen. Kun päättäjäisiin oli suunnilleen vartti aikaa, lähdin ilmoittamaan sen Tutille. Tutti lähtikin kahvilasta ja matkalla päättäjäisiin katsoimme juna-aikataulut. Jotenkin se sitten menikin niin, ettemme edes menneet päättäjäisiin, vaan lähdimme ennen kuin ne edes alkoivat. Tavaraa oli sen verran, että halusimme raahata ne rauhassa ja mennä mieluusti junaan, joka ei olisi aivan täysi. Saimme jopa matkaseuraa asemalle mennessä. Oli mukavaa mennä henkilön kanssa, jonka tuntee, muttei ole niin kovasti jutellut. Pääsimmekin asemalle paljon helpommin kuin olimme tulleet. Asiaan vaikutti myös se, että pukupussini laitettiin matkalaukun päälle ja vannehame oli solmittu kiinni kaulanauhallani.

Kuvan on ottanut J-Kameko

Meillä oli kaksi junavaihtoehtoa ja ensin ajattelimme mennä aiemmin lähtevään. Kuitenkin, kun toinen juna saapui aiemmin ja olisi suunnilleen samoihin aikoihin perillä, päätimme vaihtaa junaa. Lähdimme sitten kiirellä raahaamaan itsemme toiselle laiturille, jotta saisimme ikkunapaikan. Rynnistimmekin sitten toiseen junaan ja saimme kuin saimmekin ikkunapaikan. Tässä välissä kuitenkin pahoittelen, jos meinasin huitaista tai huitaisin suoraan jonkun naamaan tai muualle. Ei oikeasti ollut tarkoitus! En vain oikein osannut hahmottaa kokoani vannehameen kanssa... Etenkin junassa saatoin olla kovin vaarallinen, kun se käytävä on niin kapea.

Ennen kuin pääsimme rauhoittumaan paikoillemme, selvisi kuinka uusavuton olen. En meinannut saada matkalaukkuani nostettua ylös, vaikka joskus olen jaksanut rinkkaa nostella vaikka ja kuinka. En myöskään osannut käyttää leimausautomaattia, joten minun piti kutsua pikkusisko apuun. Se oli loppujen lopuksi tosi helppoa ja nyt toivon osaavani sen vastedes. Ellen unohda sitä heti ensi kerraksi. Tämän jälkeen vain söimme. Söimme melkein koko matkan. Tai siltä se tuntui, koko matka nyt meni tosi nopeasti ohi. Itse tuijottelin paljolti naapurien ikkunasta ulos, koska omastamme en nähnyt yhtään mitään. Tajusin vasta kotona, miten epäkohteliaasti ja tunkeilevasti käyttäydyin, aivan kuin olisin tuijotellut pokkana siinä istuneita henkilöitä, vaikken edes tajunnut sitä. Anteeksi tästä! Ei tämäkään ollut tarkoitus, kuten ei ollut heilua sen vannehameen kanssa. Ehkä ensi kerralla osaan käyttäytyä paremmin. Puolustukseksi voin sanoa sen, että olimme Tutin kanssa melko ellei hieman enemmänkin väsyneitä. Tutti taisikin datata suurimmaksi osin kännykällään.

Ottakaa oikein kaunis selfie

Kotimatka asemalta kotiin sujui yllättävän hyvin sekin. Emme joutuneet odottamaan kauaa ratikkaa ja lastenvaunuja ei tullut kuin yksi kappale. Normaalisti niitä tulee vähintään kolme ellei enemmänkin, ihan tosissaan. Ei ole kovin kivaa kaikkien conikamojen kanssa. Kotiin tullessamme kohtasimme hieman ongelmia rapun eteisen rappujen kanssa. Onneksi aivan ihana kerrosnaapurimme sattui juuri olemaan menossa kotiin tyttärensä kanssa ja hän auttoi meitä/minua pääsemään ylös portaista ja vei jopa osan tavaroistamme valmiiksi ylös. Oikeasti, se oli niin ihanaa, onneksi meillä on niin mahtavia naapureita. Ja naapurin tytärkin oli aivan innoissaan Tutista, koska tyttö on juuri prinsessa iässä.

Näin saimme päätökseen tämän vuotisen Desun. Toivottavasti jaksoitte lukea kokonaan~

~Rita kiittää ja kuittaa~

Desucon 2014 - Lauantai

Heippa taas kaikki~

Lauantai;

Tutti; Tomoyo Sakagami PE - Clannad
Rita; Charlotte Baskerville - Pandora Hearts

Aamulla heräsimme kumpikin ennen herätystä aika samoihin aikoihin. Olimme jo illalla päättäneet, mihin aikaan haluamme olla conipaikalla, ja koska herätys ei ollut vielä soinut, saattoi ottaa hieman rennommin. Kävimme vaihtamassa vaatteita, minä toppiin, jossa meikkaisin ja Tutti suoraan cossiinsa. Aamulla ei tapahtunutkaan juuri muuta kuin vaatteiden vaihto cossiin ja meikkaus ennen/jälkeen sen. Onneksi huoneen vieressä, jossa nukuimme, oli heti peilit, joten saatoimme käyttää isoja peilejä meikkaamiseen. Oli jotenkin tosi ylellistä Cosvisionin jälkeen, jossa meikkasimme pikkupeileillä.

On ne vaan niin suloisia~♥ featuring Chirukan pikku alpakka :'3

Yllättävää kyllä, pääsimme lähtemään vain vartin suunnitellusta aikataulusta jäljessä. Ja tämä oli otettu huomioon aikataulua suunnitellessa; emme kuitenkaan pääsisi lähtemään ajoissa, joten siirsimme lähtöajan varttia aikaisemmalle, joten tavallaan lähdimme juuri silloin kuin pitikin. Tämä on siis harvinaista, yleensä olemme aina myöhässä... Tutti pääsi lähtemään koko cossissa, itse olin vain yläosasta hahmonani, koska hameet jätettiin Sibbelle. Matkalla käväisimme kaupassa, josta ostimme ruokaa päivälle ja illalle sekä jätskit, joita sitten mutustelimme kävellessä. Matka sujui tällä kerralla vielä mukavammin kuin edellisenä iltana, tosin muovipussini hajosi, koska siinä oli liikaa tavaraa ja sen kantaminen oli hivenen hankalaa.

Tapahtuma paikalle pääsimme vain viitisintoista minuuttia myöhässä, kello oli tuolloin suunnilleen 10.15. Olimme jo aiemmin sopineet, että ostamme alpakat Desusta, jos löydämme kivat, joten ennen narikalle menoa kipitimme nopeasti myyntipöydille. Siellä emme katsoneet muita pöytiä, vaan suunnistimme suoraan alpakoiden luokse. Paikka oli yllättävän täynnä ottaen huomioon sen, että se avattiin vartti sitten. Tai juuri sen takia se oli sen verran täynnä. Hetken etsimisen jälkeen löysimme kumpikin haluamamme alpakat ja pienistä vaikeuksista huolimatta saimme kumpikin ostettua alpakat. Ja voi että ne ovat suloisia~!<3

Myyntipöydiltä suuntasimme suoraan narikkaan, jonne jätimme turhat tavarat ja otimme minun hameeni. Siinä narikoiden vieressä sitten puimme hameet päälleni yhteisin voimin, koska yksin en niitä päälleni saa. Yksi toisen hihani ruusuista kuitenkin irtosi ja se piti kiinnittää hakaneulalla. Onneksi niitä oli tullut mukaan, koska siinä vaiheessa alkoi harmittaa kovasti, jos tuollainen asia olisi pilannut cossin. Ei sillä, että siinä olisi muutenkaan erityisesti kehumista, en ollut kovin tyytyväinen lopputulokseen. Tutilla taas oli osittain tarkoituksella helppo cossi, jotta hän voisi auttaa minua. Lopulta se meni siihen, että hoidin cossiani pääosin yksin, mutta Tutti kantoi laukkuani miltei koko päivän.



Kun cossit oli laitettu päälle, näimme pari kaveria ja jäimme seisoskelemaan heidän kanssaan. Tutti haki tässä välissä liput cossikisaan, josta saimmekin melko hyvät paikat. Itse meinasin pariinkin otteeseen hävittää lippuni laukkuni syvyyksiin, joten Tutti päätti ottaa sen kännykkäkuorensa taskuun. Pitänee antaa useamminkin lippuja Tutille, silloin ei ole pelkoa, että ne häviäisivät kovinkaan helposti.

(c)Mviolet

Lauantai meni melko lailla mitäänsanomattomasti, emme tehneet juuri mitään erikoista. Aamupäivällä pääosin pyörimme ympäriinsä hieman sinne tänne metsähallissa ja seisoskelimme paljon paikallamme tuttuihin törmättyämme. Minusta otettiin paljon kuvia ja sain paljon kehuja, mistä olen todella iloinen! Mutta en voinut lakata miettimästä, kuinka moni näki vain ison hameen eikä itse teknistä toteutusta. ...En taida oikein osata ottaa kehuja vastaan... Mutta kaikki ne kehut saivat kuitenkin mieltäni ylemmäs. Eräs parhaiten mieleenjääneistä kuvapyynnöstä oli, kun kaksi aasialaista tuli pyytämään kuvaa, jonka jälkeen he antoivat minulle karkkia. Siis karkkia. ...Mitä? En ole ennen saanut karkkia, kun kuvaa on pyydetty, joten hämmennyin kovasti tästä. Siinä sitten yritin surkealla englannilla kiittää hämilläni, kun miehet jo ehtivät lähteä. Karkit söin vasta kotona ja täytyy sanoa, että hyviä olivat. Pääsin myös muutamaan videoon, joissa tosin vain poseeraan paikallani, koska en keksinyt mitään liikettä tai vastaavaa.

Meidän oli tarkoitus kuvailla Lottiani, mutta ympäristö ei ollut se kaikkein suotuisin kyseiselle hahmolle, joten päätimme pitää erillisen kuvaussession sitten myöhemmin kotona, jossa on paljon enemmän sopivia paikkoja. Photoshoottia odotellessa~ Tästä syystä minulla on tasan yksi kuva cossistani, jonka kaverini otti ja lähetti. Tuttikaan ei saanut omaa shoottiaan pidettyä ryhmänsä kanssa, vaikka heillä oli ollut tarkoitus. Ei oikein onnistunut lauantaina kuvailut. Mutta eivät ne oikein missään conissa onnistu pääpäivänä.

Sitten tuli kisat. Niitä ennen kävimme riisumassa hameeni pois, koska en olisi päässyt istumaan vannehameeni kanssa. Tuli todella alaston olo, kun hihhuloin shorteissa ilman mitään hametta. Tosin lantioni huusi riemusta, kun sille ei enää tullut vannehameen painoa. Kisat itsessään olivat melko mitäänsanomattomat. Voittajaesitys oli ehdottomasti paras, onnea Rimpulle~ Harmittaa vähäinen osallistujamäärä, mutta sille nyt ei voi mitään. Hall cosplay puolestaan oli tosi korkeatasoinen, ne puvut olivat vain niin upeita. Pari kaveriammekin pääsi lavalle, mutta kummallekaan ei tullut sijoitusta. Voittajakolmikko oli kyllä upea, etenkin Apteekkari oli aivan uskomaton. Näin asun pari kertaa läheltä ja herranjestas miten siisti se oli.

Kisan jälkeen kävimme vaihtamassa hameet takaisin päälleni, koska halusin vielä pitää koko cossia päällä ja olo oli liian alaston. Tämän jälkeen Tutti meni meidokahvilaan kavereittensa kanssa tapaamaan paria kaveria, jotka työskentelivät siellä meidona ja butlerina. Käväisin kahvilan puolella, mutta lähdin nopeasti, koska uusi ruusu irtosi ja halusin kiinnittää sen rauhassa. Sitä kiinnittäessäni minusta tultiin pyytämään kuvaa, josta oli pakko kieltäytyä. Jäi vain mietittymään, eivätkö ihmiset osaa hieman katsoa, koska on paha hetki pyytää kuvaa? Kun olin saanut ruusun kiinni ja meikit kuntoon lähdin kiertelemää ja törmäsinkin pariin kaveriin, joiden kanssa jäin hengailemaan. Siinä seisoskellessani tapasin useammankin kaverin, mutta kaikki olivat samaan aikaan menossa syömään. Eräs vietnamilainen mies tuli tällöin juttelemaan minulle pidemmäksi aikaa. Oli hauska jutella, vaikka englantini oli taas kerran surkeaa.

Tämänkin kuvan nappasi mviolet

Tutti palasi kahvilasta hieman ennen DesuDance!'a ja jätti laukkunsa minulle, jolloin varmisti, etten varmasti liiku paikaltani. Eräs toinen kaveri jätti kassinsa myös luokseni siksi aikaa, kun kävi tanssimassa. Onneksi minun ei tarvinnut yksin vahtia tavaroita, vaan kaverini ja hänen kaverinsa pitivät minulle seuraa. Tanssimisen jälkeen jäimme katsomaan AKBabesien esityksen. Sitten vietimme vielä hetken metsähallissa Tutin kanssa tanssineen kaverin kanssa, kunnes menimme ottamaan hameeni pois. Sillä kerralla ne piti laittaa siististi pussiin, josta ei oikein meinannut tulla mitään. Kyllä ne kuitenkin sinne lopulta menivät, mutta hieman rytyssä. Täytyy silittää ne kunnolla ennen seuraavaa käyttöä. Tällä kerralla sain hameen päälleni ja alaston olo helpotti.

Kävimme katsomassa illalla vielä Cosplayvalokuvauspaneelin, joten emme olleetkaan täysin pahoja hengaajaernuja. Itse paneeli ei tarjonnut mitään uutta, olisimme toivoneet vaikka vinkkejä kuvien ottoon, posetuksiin ym. mutta näitä ei ollut. Paneeli oli ihan kiva, mutta jotain jäi puuttumaan. Paneelin hauskin kohta taisi olla, kun Elffi kertoi Calssaran luulleen porojen olevan taikaeläimiä kuten yksisarviset tai lohikäärmeet. Oikein muuta sanottavaa paneelista ei juurikaan ole. Ihan kiva paneeli oli, josta tuntui puuttuvan jotain tärkeää.

Paneelin jälkeen suuntasimme takaisin majoitukseen jälleen kaupan kautta. Ostimme ruokaa aamuksi, mutta tällä kertaa emme ostaneet jäätelöä. Majoituksessa otimme cossit pois ja söimme iltapalaa, jonka jälkeen siistimme hieman tavaroitamme ja menimme nukkumaan.

~Rita

Desucon 2014 - Perjantai

Heippa kaikki~!

Desucon tuli ja Desucon meni. Ennen sitä emme oikein ehtineet kirjoitella mitään, taaskaan... Mutta aikataulu oli melko tiukka, koska halusimme saada cossimme valmiiksi sekä tehtyä kaikki kouluhommat ennen lomaa. Ja saimme kuin saimmekin kaiken tehtyä, Tutti jo perjantai aamuna ilman kiirettä ja minä perjantaina junassa, joskin se oli kymmenen minuutin homma, ompelin rusetin kiinni kaulajuttuuni.

Perjantai;

Tutti; Tomoyo Sakagami - Clannad
Rita; Siviilinä
Kaikki kuvat on ottanut Rita

Perjantai alkoi itselläni jo seitsämän aikaan aamulla töihin lähtemällä, koska yritän olla kunnon kansalainen ja minua onnistu työnhaussa. Töistä lähdin suunnilleen puolitoista tuntia etuajassa, jotta ehtisimme junaan. Kotona Tutti odottikin jo cossi päällä täysin valmiina lähtemään. Vaihdoin nopeasti vaatteet ja suunnilleen samantien matkamme kohti rautatieasemaa alkoi. Olin pakannut edellisenä yönä, joten pelkäsin koko ajan, että jotain oleellista puuttui, samaa pelkäsi Tuttikin, vaikka oli saanut pakata enemmän rauhassa.

Sofia Kyouna ja Tutti Tomoyona
Tämä on varmaan lemppari kuvani kyseistä photoshootista ~Tutti

Matka rautatieasemalle oli mielenkiintoinen. Tutilla oli vähän matkatavaroita, mutta minulla puolestani oli senkin edestä, joten voitte vain arvata, kuka kantoi puolet tavaroistani. Minä en rehellisesti sanottuna pystynyt siihen yksin ja arvostankin todella paljon Tutin apua. Jo pelkän vannehameen kuskaaminen oli haaste itsessään, koska se ei taivu. Joten vuorottelimme pukuopussien kantoa, koska ne painoivat. Tosin kannoin niitä huomattavasti vähemmän, ja Tutti joutui kärsimään. Taidan olla aika huono isosisko, kun laitan pikkusiskoni kärsimään puolestani...x3 Ehdimme kuitenkin junaan ajoissa, joskin junaan lastautumisessa tuli ongelmia, kun menin tunkemaan vannehameen kanssa niistä kapeammista ovista. Toisin sanoen juutuin kiinni enkä saanut matkalaukkuani nostettua... Onneksi aivan ihanat conilaiset auttoivat minut sisään, kun Tutti oli varaamassa paikkoja. Oikeasti, jos joku teistä lukee tätä, kiitos aivan valtavasti! Pääsimme onneksi hyville paikoille, joskis häädimme vahingossa erään naisen toiselle penkille...

Ari Sunoharana ja muut samoja.

Junasta pois lähtiessämme olimme fiksumpia ja menimme niistä isommista ovista. Pääsimmekin ulos vain meidän kahden voimin ja toivon mukaan takaantatulevat eivät joutuneet kovasti pahoinpidellyiksi tai odottamaan äärimmäisen kauaa. Matka Sibeliustalolle oli koko matkan vaikein osuus ja sinne piti päästä alle puolessa tunnissa, koska Tutti halusi avajaisiin. Ja juuri silloin kaikki tavarani alkoivat miltei yhtäaikaa kiukutella; vannehame aukesi koko ajan olkapäälläni, joten toisella kädellä piti pitää siitä kiinni; hameeni tipahtivat pari kertaa henkarista; laukut tippuilivat matkalaukkujen päältä; pukupussit painoivat kunnon mustelmat käsiin ja kaikkea muuta mukavaa. Kaksi ensimmäistä olivat ne pahimmat hidastajat, muita tapahtuu melkein aina. Kuitenkin, kuin ihmeen kaupalla, ehdimme avajaisiin. Voin sanoa, että siinä vaiheessa oli jotenkin voittajafiilis~




Avajaisten jälkeen ohjelmassa oli enää yleistä hengausta, photoshoottia parissa eri paikassa ja erään ohjelman odottelua, jonne emme kuitenkaan menneet... Hupsis... Kävimme kaupassakin ennen shoottaamista, jotta illaksi ja aamuksi olisi ruokaa, ja meidän teki mieli jätskiä. Ärsyttää kyllä se, kun matkalla takaisin conipaikalle, joku tuli täysin hävyttömästi ottamaan kuvia lupia kysymättä, kun syöimme jätskejämme. Oikeasti, missä käytöstavat? En yhtään tykkää salakuvaajista, en ymmärrä, miksi ottaa ruma kuva salaa, kun voisi saada nätimmän pyytämällä?

Photoshoottaamaan menimme kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla yksikään kuva ei onnistunut, joten piti jonkin ajan kuluttua käydä valitsemassa parempi paikka uusien kuvien ottoon. Toisella kuvauskerralla saatiin pari onnistunutta kuvaa Tutista ja Sofiasta, mutta koko ryhmästä ei hyviä kuvia tullut. Kun toinen kuvauskerta oli ohi, päätimme lähteä majoitukseen, koska kumpaakin väsytti kovasti ja kello alkoi tulla jo lähemmäs yhtätoista. Jätin vannehameeni ja hameet narikkaat, mutta muut tavarat otettiin mukaan. Matka majoitukseen oli jotenkin todella helppo.

Majoituksessa valtasimme itsellemme nurkan töpselin vierestä, ei tosin tarkoituksellisesti. Siinä vain sattui olemaan kivasti hylly, jolle sain paitani roikkumaan. Minähän en niitä muuten kuin roikkumalla suostunut laittamaan mihinkään, kun ne kerran oli jo raahattu sinne asti ei niitä halunnut minne tahansa jättää lojumaan. Kun olimme saanet vallatttua itsellemme tilan, vaihdoimme yöppäreihin, söimme ja painuimme pehkuihin. Yö ei ollut kovinkaan mukava, mutta koska se olisikaan lattiamajoituksessa? Pääsimme kuitenkin nukkumaan ja on jotenkin hauska kokeilla erilaisia lattiamajoituksia.

Seuraavaksi kirjoitan lauantaista, mutta voi olla, että sitä joutuu odottamaan hetken. En osaa kirjoittaa lyhyesti ja kaiken päälle olen vielä tavattoman hidas kirjoittamaan... Yritän kuitenkin kirjoittaa kaksi seuraavaa postausta mahdollisimman pian!

~Rita

Cosvision 2/2

Heippa kaikki~
Tämä postaus on aika kivasti myöhässä... Syynä, yllätys yllätys, Desuconin cossit ;D
Tässä tekstissä pientä asiaa meidän Cosvisionin asuistamme.

Kaikissa kuvissa kuvaajana toimi aivan ihana mviole, toivottavasti päästään pian taas kuvailemaan yhdessä~♥

Lauantaille olimme sopineet Sofian kanssa, että teemme Satsukin ja Nononin Kill la killistä, ja nehän sitten teimme. Minä olin siis Satsukina ja Sofia Nononina. Kuvia puvuista emme muistaneet ottaa, joten tännekkään niitä ei heru.
  Minulla ei ole ikinä ennen jäänyt cossien teko niin myöhäiselle kuin nämä cossit, ja se näkyi laadussa. Olen todella pettynyt pukuun enkä ole varma haluanko enää ikinä käyttää sitä uudestaan. Katanasta ei edes puhuta, olisiko ollut hyvä idea aloittaa katanan teko ajoissa eikä pari päivää ennen coniin lähtöä?

Sunnuntaina meillä oli ryhmä Vocaloidin Senbonzakura nimisestä biisistä. Kyseisten asujen tekoa olimme suunnitelleet jo todella kauan, ja nyt viimein päädyimme tekemään ne. Itse olin tyytymätön asuuni lähinnä asun kiinnitys systeemiin ja bootcovereihin, joiden teko jäi melkein kokonaan majoitukseen. Nyt on asu korjattu ja se odottaa photoshoot reissua~

Täytyy myöntää, että häpesin pukuani aivan liikaa muutenkin, ja sitten vielä päädyimme shoottailemaan henkilöiden kansssa joita arvostan todella paljon, ja voi sitä jännityksen määrää, kun yritimme muka jotain posettaa! Kiiitoksia kuitenkin kun jaksoitte meitä :'3

Yuki Rininä ja muut samoja kuin aikaisemmin

Meillä oli ryhmässä mukana myös Yuki, joka cossasi Riniä. Me olemme tunteneet hänet jo aika kauan, mutta jostain syystä päädyimme juttelemaan kunnolla vasta Yukiconissa, jonka jälkeen sitten päädyimme tekemään kyseisen ryhmän c: Meillä oli harmillisen vähän aikaa ryhmänä, mutta myöhemmin uudestaan~

Nyt loppuun vielä kiitokset kaikille todella mukavasta conista, Desuconissa nähdään~

~Tutti

Cosvision 2014 1/2

Heipä hei kaikille~

Blogi on taas vaihteeksi viettänyt hiljaiseloa, jonka syynä on ollut yksinkertaisesti stressi ja kauhia kiire cossien kanssa. Mutta nyt asiaa viime viikonloppuna Turussa järjestetystä Cosvisonista.

Asujamme emme tainneet ehtiä julkistamaan täällä blogin puolella, joten tässä tulee.
 Lauantai:
Tutti- Satsuki Kiryuin - Kill la kill
Rita - Miku Hatsune Senbonzakura - Vocaloid
Brouk - Goddes Madoka - Puella Magi Madoka Magica
   Sunnuntai:
Tutti - Meiko Senbonzakura - Vocaloid
Rita - Miku Senbonzakura - Vocaloid
Brouk . Yui - Angel Beats.


Matkamme alkoi kohti Turkua jo perjantaina, ja mehän kaikki majoituimme lattiamajoituksessa.
Perjantai ilta menikin cosseja tehdessä sillä emme ole vieläkään oppineet sitä, että cossit voi tehdä ajoissa valmiiksi. Väsäsimme asuja noin kello 3.30 asti, jonka jälkeen suoraan nukkumaan ahh niin ihanalle lattialle.

Brouk Madokamina (c) Emilia Lahtinen

Lauantaina herätys noin kello kahdeksan aikaan, jotta ehdittäisiin ajoissa conipaikalle. Kaikki kuitenkin heräilivät samoihin aikoihin ilman herätystä puoli kahdeksan aikoihin. Ollaanko me vain liian tottuneita muiden conien aikaisempiin nousuihin? Brouk oli mukana yksilökisassa, joten me suuntasimme porukalla heti ensimmäiseksi backstagelle pukemaan häntä asuunsa.
  Kun olimme pukeneet Broukia jonkin aikaa, Tutti ja Rita lähtivätkin kiertelemään itse conissa, jotteivat olisi muiden tiellä, mutta Sofia jäi vielä Broukille henkiseksi tueksi . Koska Broukin pukemisessa meni niin kauan, missasimme kaikki ohjelmat, joita olisimme halunneet käydä katsomassa, ja jäimmekin odottamaan cosplaykilpailujen alkua.

Cosplaykisat olivat aivan huikeat! Kutsuvieraskilpailussa oli todella hienoja asuja ja esityksiä ja yksilökilpailussa oli todella hienoja asuja. Ryhmä hall-cosplay kisassa oli aivan ihania ryhmiä. (Tuli siellä katsomossa kuolattua Elinien perään koska TERA ja niin ihanat Elinit ♥)
 Voitot menivät  oikeisiin koteihin, onnittelut voittaneille ja sijoittuneille teillä oli aivan mahtavat puvut~

Cosplaykisojen jälkeen ei tullut tehtyä oikein mitään, mistä täällä tarvitsisi mainita eli yleistä hengausta ja jossain vaiheessa lähdettiinkin kohti majoitusta tekemään sunnuntain cossit loppuun.
  Siinä tuli hetki maalailtua Tutin bootcovereita oikean värisiksi, jonka jälkeen ne jäivätkin odottamaan kuivumista ja Tutti suuntasi kohti kaikenikäisten iltabileitä parin kaverin seurassa.

Tutti Satsukina ja Sofia Nononina (c) Jenna(?)

Sunnuntaina heräsimme, jossain kahdeksan maissa ja siinä sitten meikkailtiin ja laitettiin cossit päälle, ja eikun vaan raahaamaan kamoja tapahtumapaikalle.
  Majoitus oli mukavan lähellä Logomoa, mutta pakko myöntää että se ylikulkusilta tuotti tuskaa.
Conpaikalle päästyä suuntasimme vessaan viimeistelemään cossejamme ja sitten jäimmekin rupattelemaan parin niin ihanan idolin, darra-tädin, sailorpojun, nyyttipään ja hihahyypän kanssa (saitte nyt ihanat lempinimet creditsit menee Ritalle nimien keksimisestä :'D Pahoittelemme myös, jos unohdimme jonkun listasta, syyttäkää kultakalan muistia.). Päädyimme jossain vaiheessa myös photoshoottaamaan (josta saatte kuvia sitten myöhemmin). Pakko sanoa, että kumpikin, Tutti ja Rita, olivat aivan hermoissaan, kun shoottailivat omien cosplayidoliensa kanssa, joita on tullut seurattua netissä jo pitkään. Pyydämme siis anteeksi jos olimme hieman kankeita ja muutenkin vaikeita kuvattavia.
  Shoottaamisen jälkeen emme tehneet oikein mitään erityistä paitsi, että Tutti osti itselleen pienen alpakan~♥
Jossain vaiheessa alkoikin jo matka kotiin ja coni oli jo ohi.

Tutin selfie samalla kun hän tasapainotelee kahta hattua päänsä päällä :'D

Loppuun vielä vähän plussia ja miinuksia

+Logomo oli todella hieno ja hyvä paikka pitää con. Tilaaa oli tarpeeksi ja sijainti oli lähellä juna-asemaa.
+Henkilökunta oli todella mukavaa ja auttavaista.
+Majoitus oli järjestetty todella hyvin ja oli todella ihanaa kuinka meistä myöhään cosseja tekevistä huolehdittiin tarjoamalla teetä ja henkistä tukea~
 +Kisat olivat mahtavat ja kunniavieraskisa hieno idea.
+Photoshoottille löytyi monia paikkoja, mutta harmiksemme emme pystyneet niitä kunnolla hyödyntämään.

-/+Iltabileet olivat todella latteat mutta ei niistäkään kamalaa fiilistä jäänyt kiitos eurovision katsomon.
-/+Kisaajien pukuhuone oli kolmannessa kerroksessa mutta toisaalta tilavat ja viihtyisät.

-Karttoihin ei ollut merkitty selkeästi että normipukuhuoneet on kolmannessa kerroksessa ja tilat oli muutenkin hiukan epäselvät meille, etenkin Ritalle, joka eksyy, kun pyörähtää ympäri. Onneksi pukuhuoneisiin kuitenkin pääsi hissillä, mistä tulee plussaa.
(-Liian monta kiinnostavaa ohjelmaa oli päällekäin keskenään ja kisojen kanssa.)

Seuraavassa postauksessa asiaa cosseista (lähinnä kuvia :'3)

WIP - Mugi - K-ON!

Heippa kaikki rakkaat~!

Rita täällä taas, ensimmäistä kertaa omalla tilillä kirjoittelemassa~ Koska olen oikeasti saanut jotain aikaan Yukin jälkeen ja näytettävää on, vaikkei paljoa, päätin tehdä wip päivityksen, vaikka pitäisikin tehdä kouluhommia. Mutta kun kasvikuidut ja puseroiden suunnittelu ei tällä hetkellä hirveästi iske... Vaikka pusero pitäisi olla luonnosteltuna ensi viikolla ja kasvikuidut mahdollisimman pian tehtynä, koska kurssi loppui tänään... Mutta anyway, teen ne myöhemmin!

Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että olen mukana K-ON! -ryhmässä. Aluksi minun ei edes ollut tarkoitus osallistua, mutta heiltä puuttui Mugi, jonka pitäisi olla Tutin mittainen, joten päätin, että miksi ei. Mugi on kiva hahmo ja saan kätevästi samalla peruukin Adalle. Mutta Keijojen puvut on ihan ihmeelliset, ne vaihtelee tyyliin joka kuvassa. Ei ne pahasti vaihtele, mutta yksityiskohdat on ihan erillaiset kaikissa. Mangassa ja animessahan hameet on eriväriset, päätimme tehdä mangan hameet eli harmaat, mutta kansikuvissa tytöillä onkin hameissaan ruutuja tai raitoja. Sisällä pokkarissa raidat ovat kuitenkin kadonneet mystisesti. Syy tähän on ymmärrettävä, mutta häiritsevin asia on ne jakun taskut. Yhdessä kuvassa ei ole taskuja, toisessa on yhdenkaitaleen napinläpitaskut ja kolmannessa ihan peruspäällistasku. Koska olen laiska päätin, että teen taskuttoman version, ei mene niihin aikaa ja kangasta.

Hame oli täysin peruskauraa, mutta koska en tehnyt siihen mitään kiinnityssysteemiä, tuli siitä ihan ihmeellisen kokoinen. Enää asialle ei voi mitään ja muuten se ei menisi päälle, joten hakaneultat käyttöön. Jaksoin myös ommella vyötärönauhan ihan kunnolla helpon ja nopean sijaan.

Olenko outo, kun säilytän vekkihameeni helmasta nupattuna?

Hieman huonosti näkyy, mutta tikki kulkee tuossa vyötärönauhan alapuollelta

Hame on siis täysin valmis ja odottaa uudelleen käyttöä, käytin sitä jo pari kertaa koulussa, sen takia ryppyisyys. Vasta hameen jälkeen aloin tehdä jakkua, kaavat kopion suoraan kaavalehdestä, tosin kopion liian suuren koon. Tulikin hetkellinen paniikki, kun huomasin jakun olevan kaikkialta täysi säkki. En tosin enää tajua, miksi panikoin, melkein samantien lähdin kaventamaan jakkua ja johan mokoma alkoi istua paremmin. En tosin koskenutkaan kädenteille (pahoittelen mahdollista väärää termiä, hirveä outblack), koska siitä olisi seurannut ongelmia, joita olisi hankalampi ratkaista. En kaventanut vain sivusaumoista, vaan taakse tein sauman, vaikka siinä olikin alunperin taite. Näin sain selän istumaan paremmin ylhäältäkin, turha väljyys näytti älyttömän tyhmältä.

Kuka väittää, että saumavarojen pitäisi olla tasaiset?

Takasaumasta tulikin melko mielenkiintoinen, otin aluksi varovasti pois väljyyttä, katsoin päälle, taas hieman kavennusta, päälle, kavennusta, päälle. Tällä tyylillä piti katsoa aika tarkkaan, milloin on sopivasti, ettei siitä tule liian tiukkaa. Edelleen se kuitenkin on hieman väljä, voi olla, että kavennan sitä vielä. Saa nähdä. Kuitenkin, kun sain kavennuksen tehtyä oli aika siirtyä herrainkaulukseen. Olin hihat jo ommellut puoliksi ja hakannut napit, mutta koska nappien pinta oli kärsinyt hakkauksesta ne piti maalata uusiksi, jonka Tutti hoitikin eilen illalla. Ennen kuin minun piti ommella kaulus olin varmaan kolme päivää silleen; "Minen halua, onko pakko, se on kamala, minen halua, onko pakko, se epäonnistuu kuitenkin, miksi, oi miksi?" Oikeasti minä... Olin ohjeen katsonut netistä ja kirjasta, mutta en minä tajunnut niistä mitään. Ainut asia, minkä tajusin oli peilisauma, onneksi juuri se! Muun improsin päästäni ja sain kauluksen tehtyä melko kivuttomasti ensimmäiseksi herrainkaulukseksi.

"Jotenkin tää ei nyt ihan näytä oikealta..."

Kaavoissa oli kuitenkin tuollainen ihme kulma, jonka aluksi ompelin normaalisti. Kuten kuvasta voi päätellä, se ei ihan ollutkaan niin ja päätin vain hurauttaa raa'asti sen päältä ja leikkata se pois. Kysyin myöhemmin opettajalta asiaa koulussa, koska asia jäi häiritsemään, ja sainkin vastaukseksi, että olin tehnyt oikean herrain herrainkauluksen. Tuo olisi siis jotenkin ihmeellisesti mennyt saumanvaroihin ja se olisi pitänyt siksakata tai jotain. En tiedä sen tarkemmin, mutta ei minun pidä tietääkään.

Lopullinen(?) kaulus. Tuo yläkaulus menee turhan pitkälle, voi olla, että korjaan sen vielä, jos jaksan.

Ihan ryppyinen ja tälleen

Täytyy sanoa, että olen ihmeissäni, miten pitkällä olen tässä cossissa ottaen huomioon kauanko aikaa on tapahtumaan. Kerrankin näinpäin sen ainaisen kiireen sijasta. Voin siis melko varmasti sanoa, että saan Mugin ajoissa valmiiksi, kunhan peruukki vain sietäisi saapua. Kun enää pitää vuori valmistaa, hihat kiinnittää, vuori kiinni, hakata napit ja cossi on tyyliin valmis. Herranjestas olen ajoissa! ...Kohta on kuitenkin kiire, jos en ala jatkamaan... Voi kun toivoisin peruukin saapuvan, jotta saisin tehtyä meikkitestin ja otsahiukset saataisiin leikattua.

~Rita